Anniina Autio:
                                        Syyskuu
                                      [runo/muut]     

Kesä oli liian lyhyt                            ehdin kuiskia vain toiseen korvaan                               eikä käki kukkunut kertaakaan

   Täältä : http://aukea.net/mp/db/Teos/yksi/?K=2434506&NRO=6

 

 On niin kiva lisätä noita mielenkiintoisia runoja. Mä pidän itse sellaisista lyhyistä, ytimekkäistä ja sarkastisista ajatelmista. Rumistakin. Lähiaikoina on kiinnostanut taas pitkästä aikaa muukin. (Toisaalta kaikki riippuu kirjoittajasta. Yksi all time lempparini on Kaarlo Sarkia. Hän ei kovin lyhyesti asiaansa minun kantilta katsottuna esitä. ;) ) . Mutta tiivistettynä mieltymykseni runoudessa (kutsutaan vaikka sitä näin) on se että paljon on saatu mahtumaan pariin sanaan, pitää jäädä jotain ilmaan roikkumaan mutta tavalla että lukijalle vastaus on melkeinpä selvä. Ei siis mitään turhia kieroiluja. Mutta oinas olen ja sen kehtaan myöntääkkin. "kaikki tännehetiäkkiänyt " ja mielenkiinnon on pysyttävä koko ajan yllä.

 Mulla on tylsä elämä. Onneksi on monella muullakin. Tuntuu että kaikki valmistautuva talveen, lakkaavat liikkumasta ja alkavat kasvattamaan jonkin sortin talvinaamaa. Norsunvittuja näkyy joka paikassa. Onhan se itselläkin, koulua, töitä ja kotonakin elukat. Ja koti tietenkin. Mutta tuntuu että suuurimmalle osalle riittää se. Mulle ei. Välillä mulle ei riitä mikään. Mikä kiittämätön paska olenkaan. Mutta kesä tulee. enää puoli vuotta tuskaa ja sitten alkaa taas helpottamaan. Mun pitäis varmaan tehdä jo se aamukampa :D

 Hyi. Kuuntelin pelimiehen . Karvat nousi pystyyn ja totetesin että jotain hyvää siinäkin että tuo männä kesä loppui.

  motivaatio nolla. Vaihtaisko joku mun kanssa elämän?

 soi: Lord EST -Talvi.