Sydämensärkijä muuttaa meille. Hymy repii poskia, mun oma koira. <3

 Minua ei tarvinnut hurmata kuin ulkonäöllä, koira tämän huomasikin. Se nousi ylös ja painoi päänsä ukon syliin, ukko onkin vaikeampi valloittaa. Hauva sitten siitä ei itseään mihinkään liikuttanutkaan tuntiin. Minä vain kuolasin , huokailin ja olin muutenkin niin teinixlovex että hävetti.

 Jälkeenpäin tuli huono omatunto ja Annia ikävä. Itku , suru ja ikävä potki massiivisesti pintaan. Tuleeko tämä kuitenkin liian nopeasti?

 on aika eläville ja aika poisnukkuneille. Mä uskon että Annikin ymmrtää ettei mamma sitä lakkaa rakastamasta, mamma  vain jatkaa elämistä.